Rokin luvattu maa

Lähdimme aamulla aikaisin liikkeelle ollaksemme Elviksen kotitalossa Gracelandissä hyvissä ajoin ja ehtiäksemme iltapäivällä taas tien päälle. Luulin, että paljon puhuttu Graceland olisi valtava kartano suurine puutarhoineen, ja että siellä menisi koko päivä. Graceland sijaitsee suhteellisen pienellä alueella, lentokentän kupeessa keskellä kaupunkia. Kohteen lipunmyynti, myymälät, museot ja näyttelyt eivät ole mahtuneet samalle tontille kartanon kanssa vaan turistit kuljetetaan pikkubussein vilkkaasti liikennöidyn Elvis Presley Bulevardin yli.

Tässä se nyt kuitenkin on, mahtava Graceland.

Alkuperäinen kaupunkikartano on rakennettu vuonna 1931, ja nuori Elvis Presley osti sen itselleen ja vanhemmilleen uransa alussa vuonna 1957. Elviksen erikoinen tyyli näkyy kaikkialla kartanossa. Alkuperäisen kartanon alakerta on sisustettu villiin, mutta hienostuneeseen tyyliin. Täältä löytyy musiikki- ja ruokailuhuone sekä keittiö, mutta yläkertaan ei turisteilla ole asiaa, koska "Elvis on aina halunnut pitää yläkerran yksityisenä alueenaan". Uskoo ken haluaa. Elvis se siellä varmaan elelee siellä nytkin kuten Michael Jacksonkin Neverlandissään.

Audiosysteemi kertoo turistille musiikkihuoneen sisustuksesta.

Kartanon alakerrasta siirryttiin kellariin ja Elviksen rakennuttamiin yksikerroksisiin laajennusosiin. Laajennukset näyttävät vaatimattomilta komean päärakennuksen rinnalla, mutta laajennuksen ufot sisustukset pistävät unohtamaan, että asumus näyttää ulkoapäin varastolta.

Kellarissa telkkarihuoneessa on kolme kuvaputkitelevisiota, levykokoelma soittimineen ja peilikatto.

Biljardihuone on verhoiltu järkyttävällä määrällä kangasta.

Järkyttävintä viidakkohuoneessa on kokolattiamatolla verhoiltu katto sekä hurjat Afrikka-teemaiset kalusteet.

Kartanon väitetään olevan pitkälti siinä kunnossa, kuin se Elvikseltä vuonna 1977 hänen pillereihin menehdyttyään jäi. Gracelandin autenttisuus voi olla tottakin, koska sen ovet avattiin vain muutama vuosi Elviksen kuoleman jälkeen yleisölle. Kartanon laajennusosiin ja ulkorakennuksiin on kuitenkin tehty radikaaleja muutoksia.

Mm. squash-halli on muutettu Elviksen kultalevyjen ja palkintojen näyttelytilaksi.

Kuuluisimmat esiintymisasut ovat esillä.

Kartanon takapihalla sijaitsee hevostallit (hajusta päätellen edelleen toiminnassa), Elviksen rakennuttama uima-allas ja meditointipuutarha.

The Kuningas on haudattu mummonsa ja vanhempiensa kanssa syntymättömän veljensä muistomerkin viereen.

Itse Graceland-kartano on vain osa Graceland-nähtävyyttä. Tähän aikaan vuodesta Gracelandissä ei ollut ruuhkaa, ja katselimme kartanon reilussa tunnissa. Kadun toisella puolella meitä odotti Elviksen automuseo,  yksityislentokoneet pikkuinen Hound Dog II ja valtava Lisa Marie, kaksi pientä näyttelyä ja lukuisa määrä kräärämyymälöitä.

Ihan kivan värinen, vaan en minä ainakaan saisi tätä kääntymään meidän talliin.

Lisa Marie -jetissä voisi matkustaa pidempiäkin matkoja.

Graceland on ehdottomasti Memphisin must-see -paikka. Paikan pienuus ei haittaa, niin pitkään kuin paikassa on alkuperäinen tunnelma. Paikan keinotekoinen "Graceland Village" sen sijaan oli turha kaupallinen lisä sille, mitä ihmiset ovat tulleet hakemaan.

Kello oli vasta iltapäivä tullessamme ulos Gracelandin ostoshel.. ei kun -paratiisista, joten hyppäsimme Gracelandin Heartbreak Hotellin edestä ilmaiseen bussikyytiin Union Avenuen Sun Record studiolle. Elvis levytti ensimmäisen levynsä silloiselle Memphis Recording Services (myöhemmin Sun Records), ennenkuin tämä "ei-levy-yhtiö" (pikemmin kykyjä etsivä Sam Philipsin vetämä yhtiö) möi isolla rahalla Elviksen RCA Recordsille. Sun Studios -kierros oli hurmaava, ja se todella kruunasi Graceland-vierailumme.

Sun Studio on yksi Memphisin tunnetuimmista rakennuksista.

Sun Studioiden alakerta on vilkas kahvila ja myymälä.

Oppaamme Jamie kertoo Sun Recordsin historiasta kivasta juuttumatta liikaa Elvikseen.

Sun Studio on säilynyt pitkälti alkuperäisenä, ja siksi se on nyt suojeltu kohde.

Kuten aiemmin mainitsin, niin Sun Studio oli hyvä lisä Graceland-vierailulle. Ilmainen bussi lähti Heartbreak Hotellilta kello 13.55, jotta ehdimme kello 14.30 kierrokselle. Kierros päättyi kello 15.05 ja ehdimme hyvin vartin yli kolmen bussiin takaisin Gracelandiin.

Tankkaaminen on aina jännää, koska laitteet toimivat paikoissa niin eri tavoilla. Kaikilla reissumme huoltoasemilla on ollut maksuautomaatit, mutta vain harvat ovat hyväksyneet suomalaista PIN- tai ZIP-koodeja (niinpä, postinumeroa). Kun automaatti ei ymmärrä eurooppalaista korttia, niin kortti pitää viedä huoltoasemaan sisälle jemmaan tankkauksen ajaksi. Tänä aamuna satuimme huoltamolle, jossa henkilökuntaa oli neuvottu olla ottamatta korttia haltuunsa tankkauksen ajaksi, ja näin ollen minä jouduin menemään Visa kourassa seisoskelemaan myymälään tankkauksen ajaksi.

Päivän kääntyessä iltaan jätimme Tennesseen taaksemme, ja ajoimme Arkansasia sivuten pohjoseen Missouriin. Täällä yövymme motarin varressa Sikeston nimisessä pikkukaupungissa, ja jatkamme aamulla St. Louiseen, jossa sijaitsee Eero Saarisen suunnittelema Gateway Arch.